Taas laahaa blogi jäljessä oikein urakalla ;) No, tässä vähän päivitystä.

Agirotu oli ja meni. Tänä vuonna oltiin Nastolassa 3-5.7.2009. Lähdin jo perjantaina Elisan matkaan ja katselemaan Saimin ja Tessan ratoja sekä apukädeksi sekä seurailemaan muita ratoja. Perjantaina olikin tosi hieno ilma, joten mukavahan se oli siellä ratoja katsella ja tuttuja kannustella. Päivän hienoa antia lisäsi se,  että Saimi nousi kakkosiin. Wou, paljon onnea Elisalle ja Saimille luokkanoususta!

Lauantaina oli vuorossa mun tyttöjen radat. Aamulla klo 8 aikoihin oli Moonan eka rataantutustuminen, agirata.. tuomarina Bob Griffin. Rata oli suht kimurantti , mutta löysin mielestäni meille sopivat ohjausvaihtoehdot ja kuviot. Keinu oli oikeastaan ainoa arvoituksen paikka. Kävin ottamassa verkka-alueella keinua, joka meni vaihtelevasti.. mutta muutaman kerran lopuksi ihan ok, johon lopetinkin verkkatreenin. Rata sujui kiemurtelusta riippumatta ihan ok.. paitsi, että A:n jälkeinen pituuden takapalikka kaatui.. taisi neiti ponnistaa huolimattomasti liian kaukaa tai jotain. Keinu myös oli taas vaihteeksi ihan sairaan hidas.. joten lopulta tuli +10.84 aikavirhettä ja 5 ratavirhettä. Toisaalta päästiin tämä suht vaikea rata kaikkien kiemuroiden osalta läpi. Nopeampikin rata olisi muutenkin kyllä saanut olla.

Illemmalla oli vuorossa Nöpön rata sekä Moonan toinen rata. Rataantutustumiset olivat samaan aikaan, joten käväisin aluksi Nöpön radalla ja siitä sitten suuntasin Moonan rataan tutustumaan kakkosryhmässä. Tämän jälkeen Nöpön kanssa lämppäesteille, jossa se vetäisi riman alas, heti ekana kun nostin rimoja 35:een joka näytti harmikseni olevan esteiden suorituskorkeus radalla... Tuomarina ko. radalla Allan Matsson. Nöpön rata alkoi yhtä huonosti kuin lämppäreillä oli lopussa ollut eli kolautti ekaan rimaan jalkansa.. hyppäsi seuraavan riman tosi varovasti, tämän jälkeen sai vauhdin päälle ja meni hypyn, puomin, muurin, kepit tosi hienosti ja vauhdilla. Mutta seuraava hyppy oli taas sellaista varomista, ettei vaan tämä pikku-neiti osu rimaan.. että päätin keskeyttää ja nakata koiran kainaloon. Nuo rimat rupeavat olemaan tälle neidille liikaa, kun rakenne ei kuitenkaan ole vahvimmasta päästä ja korkeuttakin on suotu vähän vähän laisesti :/  Näytti siltä, että kisojen radoilla suht monella ainakin mineillä oli rimat 35:Ssa riippumatta tasoluokasta. En tiedä onko tämä joku nyky trendi, mutta en sitä tosiaankaan toivo. En nyt ajattele Nöpöä vaan kaikkia aloitteleviakin koirakkoja. Esim. ykkösten radoilla se selkeästi näkyi monesta koirakosta, että rimat olivat vähän liian korkeita.. monet suorittivat kuitenkin ehkäpä elämänsä ensimmäistä virallista agilityrataa. Jos kerran säätömahdollisuutta korkeudessa on niin kyllä musta ne ykkösluokkalaiset saisivat aloittaa sieltä matalimmasta korkeudesta.. kyllä musta ainakin tosi julmaa, jos jollekkin maxeillekkin lykätään heti 65:n rimat eteen.. ja varsinkin jos kisaamassa on pikku-maxi :(

Päivän viimeisenä ratana mulla oli sitten Moonan kanssa toinen rata by Kari Jalonen. Jonne sain jo pikimmiten porhallella Nöpön radalta tultuani. Moona jäi lähtöön, mutta ei meinannut tulla sieltä ollenkaan. Tai siis se otti alkuun muutaman askeleen ja kun palautin, niin sen jälkeen ei meinannut tulla eli ei ollut tosiaankaan muuten hienosti siellä. Ehkä tämän johdosta otin vähän liian suoran linjan A:ta ajatellen ja Moona porhalsi kakkosesteenä olleen pituuden ohi :( No, ei kun uusi yritys ja loppu rata meni suunnitelmien mukaisesti. Keinukin sujui tällä radalla tosi hienosti. JOstain kumman syystä siinä oli joku juttu, koska lentokeinujakin nähtiin tällä radalla aikast monta!?!  VAuhtiakin oli tällä radalla paljon enemmän.. ehkäpä tämä koska rata oli selkeästi enemmän suoritettavissa suoraviivaisemmin kuin aamun eka rata. Tulos 5 ratavirhettä ja aika +3,06.

Agirodusta viikon päästä sunnuntaina kävin treeneissä molemmilla tytöillä. Treenit meni sikahyvin. Moona oli sairaan nopea.. ei ehkä niin tarkkaa työtä multa, kuin olisin toivonut ja en ihan kerennyt muutamaan ohajuskuvioon joita yritin radalla tehdä. Nöpön kanssa kerkesin hyvin ja sen kanssa myös vaikeammat kuviot toimivat tosi hyvin.. josta olin suuresti positiivisesti yllättynyt :) Kokonaisuutena nämä treenit menivät HYVIN!

Nyt viikonloppuna oli Agilityn MM-karsinnat ATT:n hallilla. Siellä vierähtikin kaikki vapaa-aika torstai-illasta - sunnuntai-iltaan. Talkootöissä sekä kisoja katsellen. Kaikki kääpiöpinserit pääsivät sunnuntaille: Daisy, Pikku, Lola ja Elsa. Lopullisissa tuloksissa Pikku oli paras, sijoitus 10:s! Siljalle ja Pikulle onnea! Viikonlopun parhainta antia oli myös Elinan ja bordercollie Omien upeat radat sekä kiilaaminen kovatasoisen maxien kisan kärkeen ja maajoukkueeseen ylivoimaisesti ensi yrittämällä. Mahtavat Onnittelut Ellulle ja Omielle! Tsemppiä Itävaltaan!