Eilen meijän äiskä ja iskä tulivat lomareissulta takaisin ja mentiin koirien kanssa niitä morjenstamaan. Normaalisti käydään aika monta kertaa viikon aikana vanhemmilla, kun ne asuu ihan melkein vieressä. Nyt koirat eivät sitten olleet nähneet heitä puoleentoista viikkoon.. ja voi että Moona meinas seota, kun pääsi iskän syliin ;D Se sai semmoisia hepuleita ja juoksi ja loikkas aina jostain kilometrin päästä iskän syliin ja yritti tietysti 'syödä' sen.. ei siinä voinut muuta kuin nauraa :D

Nöpö sitä vastoin oli vähän ihmeissään, että ketä noi on ja miks ne nyt taas on täällä. Mutta seuras kyllä mielenkiinnolla Moonan touhuja ja yritti pysyä perässä ja kun Moona parkkeeras iskän syliin oli Nöpsykkä sitten niin mustasukkainen, kun se on Moonalle oikea turvapaikka Nöpö-naperon riidanhaastailuilta ja näykkämisiltä. Monskula naatiskeli ja tais maata suurin piirtein koko illan iskän vieressä sohvalla.. vain kun jääkaapinovi kävi täytyi mennä katsomaan, että josko täällä jotain tarjottaisiinkin?

Nöpsykkä sitä vastoin seuraa mua kuin hai laivaa, tapahtuipa mitä vaan eli se noista vanhuksista niin välittänyt.. katsoi vaan, 'ai te olette tulleet takaisin, no kiva' ja äkkiä äiskän perään.

Illalla otettiin taas Monskulan kanssa leikki-revitys-setit. Ärinää ja murinaa oli taas ja paljon. Nuo lyhyet pätkät ovat kyllä todella hyviä.. mutta se tietysti eniten mietityttää, että riittääkö sillä mielenkiintoa, kun lelulla ruvetaan palkkaamaan enempi ja varsinkin vieraissa ympäristöissä.