Sunnuntaina oli Nöpsykän vuoro viettää päivä mummolassa ja nauttia paljon rapsutuksista, päivällä ruuasta sekä lenkkeilystä emännän kanssa. Oli nuorikko tyytyväinen! Niin tyytyväinen ei hän sitten tainnut ollakkaan, kun joutui jäämään kotiin, kun lähdettiin illalla Monskulan kanssa agitreeneihin.

Tän päivän radoille oli ominaista lähdöt eli lähtö oli aina sellainen, että oli järkevintä ottaa koira vastaan useamman hypyn päästä. Ensimmäisellä radalla tuo linja oli suora, toisella ei Todellakaan suora. Eka rata mentiin vauhdilla ja potkua löytyi niin mammasta kuin Monskustakin. Kompastuskiveksi osoittautui jo etukäteen arvelemani ennakoivakäännös pituudella.. nämä ennakoivat kun nyt vaan sattuvat olemaan Monskulalle vaikeita.. tänään illalla niitä menään taas vähän lisää harjoittelemaan. Muuten rata oli hyvä ja ohjaus, liikkuvuus yms. ok.

Toisella radalla alku sössiytyi, kun Moona varasti.. tuli kyllä kaikki esteet kuin piti, vaikken edes seissyt tuolloin siinä missä mun suunnitelman mukaan piti?!?! Toiselle kerralla ei sitten meinanut enää tulla, kun olin palauttanut sen lähtöön. Kolmannella kerralla alku sitten onnistui perfect! :) Rata meni muutenkin taas hyvin, mutta ei ollut niin hyvää vientiä kuin ekalla,  joten otettiin sitten vieä revanssina koko toka rata ja sitten se onnistui. Jopa hankalalinja hyppy-hyppy-A.. onnistui hyvin, kun Moonan sai heittää surutta hypylle, jonka jälkeen oli 90 asteen kääntö seur hypylle.. jonne mamma kiirehti jo paljon ennen edellisen hyppäämistä eli kerrankin irrottiin hyvin ja oikea-aikaisesti.. tämän takia jopa ehtisin A:lle oikein reilusti oikeassa ajassa ja sain tädin työnnettyä sivussa olleelle A:lle hyvin.

Kyllä näissä treeneissä nyt selkeästi huomaa, ne meidän ongelmakohdat sekä sitten taas sen että mamma on löytänyt vähän vauhtia ja kun mun asenne ja vienti on kohdallaan, niin ne koirat varmasti tulee, kunhan luotan 100% siihen. Samoin koirat nauttii kun pääsevät tekemään ja ohjaus on selkeää.. eikä jätä valinnanvaraa. Lisäksi vielä kivempaa, kun rata päästään paahtamalla läpi, eikä tule tylsiä eiku näin, eiku näin fiilinkejä. Jospa näin löytäisimme sen sopivan yhteisen sävelen, jolla radat on meille parhaiten suoritettavissa :) Kyllä noi mammankullat on tosi taitavia!