Moona ja palkinnot

Tänään oli vuorossa TSAUn agilitykisat. Tuomarina mini2:sten radoilla oli Markku Vuorinen.

Ekana oli vuorossa agirata, johon olin ilmoittanut Nöpön. Rata oli mukavan oloinen, mutta ei sitten sujunut ollenkaan hyvin. Nöpsykkä oli tosi jäykkä ja keräsi hypyille. Tuloksena oli 10 vp ja yliaikaa rutkasti. Onneks i en ollut ilmoittanut toiselle radalla, sen olisin jättänyt kyllä välistä. Nyt täytyy varata aika jollekkin hierojalle.. harmi, että sinne Piirallekkin on niin pitkät jonot.. että pääsee vasta monen kuukauden päästä.. kun ei mulle sovi kuin ilta-ajat :( Mahtaakohan olla mennyt jumiin, kun Moona yks päivä tässä törmäsi Nöpöön kun ne lenkillä juoksentelivat vapaana.

Toiselle radalla olin sitten ilmoitanut Moonan. Rata oli taas kerran Markun tapainen ja tosi kivan oloinen. Radalla ei ollut keinua!!! Sehän on todettu ja nähty, että semmoinen rata sopii meille tai paremmin sanottuna ohjaajalle.. yhtälössä Moona ja mä. No, niinhän sopi sitten tämäkin rata. Olin jo eilen päättänyt että tänään juostaan kovaa ja niinhän me juostiin.. taas tavan mukaan radalla jossa ei ollut keinua ;) Moona paineli kuin ohjus ja kyllä tuli täpäriä pelastuksia:
-oli hiuksen lähellä ettei se ohittanut putken suuta.. kun vein sen jollain sylkkärintapaisella sinne
-A:lle mennessään teki todella jyrkän lähestymisen, jonka seurauksena oli hiuksen lähellä ettei se tippunut sieltä toiselta puolelta alas ja vielä tosi ylhäällä. Tämä oli seurauksena siitä, että rataan tutustuessa olin menossa ottamaan vastaan A:ta olevan hypyn taakse.. kun Moona tulee putkelta.. mutta totesin että aika moni harhaantui putkelta tultaessa väärälle hypylle, jotenka otinkin suht läheltä putkea vastaan ja hypyn jälkeen en sitten ollutkaan viemässä Moonaa mitenkään A:lle ja heitin sen siis sinne, kun en yhtään kerennyt sen vauhtiin ja linja oli täten tosi vino.
-Toiselle putkelle mennessä Moona vaatikin täydellisen loppuun viemisen.. johon olin ajatellut irtaantuvani jo reilusti aikaisemmin.. tuo loppuun vieminen teki sen, että kun lopulta lähdin putken suulta toiselle suulle, jossa tein edestä leikkauksen oli kuulemma niin hilkulla ettei Moona jäänyt mun väärälle puolelle tai se kuulemma oli siellä jo vähän hillunutkin, mutta kun katseeni käänsin niin oli salamannopeasti puolta sitten juuri vaihtanut ja selvittiin seuraavast hypystä kunnialla sekä sitä seuraavista lähellä olevista kepeistäkin, jonne linja ei tuon jälkeen ollut paras mahdollinen.
-Kaarteetkin olivat taas aikast pitkiä.. mutta toisaalta tällä kertaa en tiedä menetettiinkö niissä oikeastaan mitään, koska Moonan vauhti säilyi koko ajan ja edettiin täysillä.

Lopullinen tulos oli 0vp, aika -4,60.. hävittiin voittajalla 0,02 sekunttia ;) Sijoitus siis 2!

Kokonaisuuteen olin suht tyytyväinen ja Moonan työskentelymotivaatioon ja vauhtiin extra tyytyväinen. Rata ei tietty ollut mikään unelma, mutta tuntui työvoitolta olla sitten lopulta palkintopallilla ja vastaanottaa SERT ja siirto kolmosiin. Here we come! Nyt ohjaajan täytyy siirtää tämä sama ajatusmalli ja vauhti Moonan ja mun keinuradoille.

Samalla saatiin vuoden tavoitteet täyteen viimeisessä mahdollisessa kisassa :) Miten niin ne tavoitteiden saavuttamiset täytyy aina jättää viime tippaan??? Eli tän vuoden tavoite agia ajatellen oli, kun kisaamaan keväällä aloitettiin.. että Moona olisi vuoden loppuun mennessä kolmosissa ja Nöpö kakkosissa. Tavoite oli suuntaa antava ja olipa joku tähtäin jota tavoitella. Tämän päiväisen jälkeen voin olla TODELLA tyytyväinen, kun nämä molemmat tavoitteet tulivat täyteen!


Kiitos palkintopallikuvasta Johanna Kuuselle :)