Se talvimyrsky sitten iski. Koko viime yön ja tämän päivän on tuullut julmetusti ja lunta on tullut semmoiset 30 senttiä. Tosiaan kun tuulta on ollut myös riittävästi on lumi paikoin kinostunut puolen metrin kinoksiin ja sitten taas aavoilla paikoilla ei lunta ole oikeastaan ollenkaan.

Töiden jälkeen lähdin tytteleiden kanssa pidemmälle lenkille, mutta ei siitä lenkistä sitten tullut ihan niin pitkää kuin olin ajatellut. Kävi semmoinen puhuri, että hyvä että itse pystyi tiettyyn suuntaan kävellessä pitämään silmiä auki ja tyttelit vetivät tuulen puhaltaessa pyllyyn persiit maahan ja se ei sitten taas tee niille hyvää.. tai no, ei kait ylipäätään tuommoinen puhuri tee hyvää kenellekkään. Eipä ollut ihme, että lenkillä tuli vastaan vain yksi koiranulkoiluttaja ja ei muita. Ei kait kukaan tuommoiseen ilmaan vapaaehtoisesti lähtisikään. Empä itse varmastikkaan olisi siellä ollut myrskyä 'ihastelemassa', jos en koirien kanssa olisi ulos lähtenyt ;)

Lumi oli tosiaan myös kinostunut, joten kun lenkkipolkua mentiin.. jossa ei ollut siis pelkoakaan vastaantulijoista ja koirat saivat siis painella vapaana mielin määrin. Mutta eipä se vapaana loikkiminen tänään niin maistunut.. tai no, Moona kyllä vähän paineli, mutta Nöpö seuras mun jalanjälkiä ja kun tuli oikein paha lumikinostuma.. meinas se, että "Tuu hakee mut täältä, en mä tuosta pääse!" Mä vaan kävelin eteenpäin, joten lopulta tyttelin oli pakko painella kinoksen läpi. Se tosiaan painelee melkeimpä siitä läpi, kun Moona sitä vastoin hyppii kuin gazelli lumihangessa.. aika erinäköistä menoa tosiaan noilla kahdella.

Välillä ne löysivät jotain hyviä hajuja lumihangesta ja oli sangen huvittavan näköistä, kun kaksi kääpiöpinseriä on syvässä lumihangessa ja kaivavat.. että löytäisivät hajujen aiheuttajat, jonka jälkeen molemmat olivat yltä päältä lumessa.. ei näkynyt puvusta värejä tai ohikulkija ei olisi koiran väriä tunnistanut black&taniksi ;D

No, 40 minuutin tarpomisen jälkeen, vesien valutessa silmistä, pistelevän raesateen hakatessa naamaan, Nöpön kerran jo ulostauduttuaan manttelistaan ja mamman kerran jo kaaduttua.. päätin, että nyt saa riittää ja siirryttiin oman kodin lämpöön ja nauttimaan talvisesta takapihasta ikkunasta katsellen ;D

Kyllä tuo oli muuten raskas lenkki.. taisi tuo lumessatarpominen tehdä tehtävänsä.. mulla on meinaan reidet kipeet. Varmasti saivat myös tyttelit tehdä töitä, että pääsivät hangessa eteenpäin.. joten kyllä tuo kunnonkohotuksesta meni meille kaikille tytöille ;D