Eilen koirulat joutuivat olemaan pitkälti koko päivän kaksin.. mamma kävi kotona kyllä heidät ulkoiluttamassa ja ruokkimassa, mutta lähdin sitten illalla vanhan työkaverin läksisäisiin ja kävin illan aikana esim. meressä kastamassa.. oli se jäätävää +1 astetta.. mutta ahh niin ihanaa ja virkistävää.

Tänään aamulla sitten jännitys tiivistyi ja lähdettiin Monskulan kanssa kohti ATT:n hallia orikedolla. Paikan päällä oli vuorossa pienen odottelun jälkeen Monskulan kisakirjan todennus eli luettiin mikorsiru ja mitattiin M, jotta tiedettiin mihin luokkaan se oikeasti kuuluu.. no siitä ei ollut tietysti kysymystäkään. Mikrosiru saatiin lutettua ihan ok, vähän Moona katseli, että mitä toi tolla laitteella meinaa kun se tungetaan hänen kaulalle! Pöydällä ei sitten ois millään halunnut seistä, kun tuomariharjoittelija Rauno Virta mittasi hänet. Tuloksena oli 29 senttimetriä ja risat ja oikeutus osallistua agilityn mini-luokkiin.

"Ylituomarina" päivän kisaoissa oli Kari Jalonen, mutta koska Rauno oli tuomariharjoittelija oli hän suunitellut meidän luokan radan sekä myös toimi tuomarina ko. luokassa. Rata näytti tutustuttaessa sopivalta.. aika suoraviivainen, mutta muutama kohta oli semmoinen johon mietin, että mitä vaihtoehtoa käytän.. muuten tuntui suht simppeliltä. Rataantutustuessa huomasi myös, että jännitys vähän laukes ja ei ollut enään niin tättärässä ja paniikissa.

Ei kun sitten Moona verryttelemään.. lähdimme luokassa aika viimeisenä.. joten tähän oli rataantutustumisen jälkeen hyvä sauma. Rata koostui 2x hyppy, putken toinen pää, hyppy, keinu, putki, A, putki, hyppy, puomi, hyppy, hyppy, kepit, hyppy, hyppy, pussi, rengas, hyppy.

Monskula jäi lähtöön hyvin ja odotti lähtömerkkiä nätisti paikallaan. Rata sujui hyvin.. keinu mentiin suht ok.. ei mitään ongelmaa ja kepitkin suoritettiin puhtaasti. Tuloksena oli 0 vp., mutta valitettavasti +8.90 yliaikaa. Ihanneaika tuntui olevan aika tiukka. Mutta olisihan radassa toisaalta ollut myös vielä parannettavaa. Monskulan estevarmuus oli hyvää luokkaa.. mutta oma ohjaukseni oli liikaa löntystämistä + että unohdin taas ne kehut siinä jännityksessä.. joka antaisi Moonalle kuitenkin myös lisäpontta. Keinussa tietysti menetetään aina aikaa + että puomin kontaktilla ei heti tullut 2on-off kontaktille sekä kierrätettävissä hypyissä ajautui vähän liian kauas + kepeillä haisteli maata ja eteni täten ne myös aika hiljaa vrt. normi Moonan keppisuoritus + keppien jälkeen vähän jäi paikalleen hetkeksi sekä pussin jälkeen ravisteli itsensä ennen kuin lähti taas uudelleen matkaan. Että pitkältihän tuosta olisi aikaa saanut pois... mutta Moonan työskentelyyn olin kuitenkin tosi tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikolla TSAUn kisoihin ja muistaa, että siellä myös itse ohajisi koiraa niin kuin kuuluu.. eikä himmaile ja varmistele.. mentaliteetillä kaikki tai ei mitään.. muuten sitä yliaikaa tulee vaikkei virheitä muualla tule. Tietty kun menee kovempaan ja ei niin varmistele voi niitä virheitäkin tulla sitten helpommin.. mutta näin toimien voi sitten joskus saada niitä nollia, jotka myös alittaa ihanneajan.. sehän se tavoite on! ;D

Joten käännämme nokan kohti tulevaa lauantaita ja ruvetaan valmistautumaan seuraavaan starttiin. Jokaisesta startista oppii aina jotain uutta ja varsinkin näistä ihka ensimmäisistä oikeasta kisoista. Ilman Riikan apua mä olisin jo unohtanut kisakirjankin hakea luokan jälkeen ja numerolappukin oli jäädä päälle.. onneksi on noita kokeneita konkareita, jotka neuvoo ja opastaa, että mitä pitäis vielä tehdä :)