Nöpö aloitti testin kääpiöpinseriosuuden.
Ensimmäiseksi testattiin luoksepäästävyys sekä leikkimishalu(/taisteluhalu). Nöpsykkä otti tuomarin vastaan häntä heiluen ja meni heti luo siliteltäväksi. Tuomareiden lelut olivat kaliiperia palveluskoira, joten kepillä aluksi yritettiin leikkiä, mutta ei se kauhjasti kiinnostanut.. sitä vastoin mamman mukaan ottama lelu kiinnosti ja Nöpsykkä leikkikin tovin sen kanssa niin minun kuin tuomarin avustamana.
Seuraavaksi testattiin kelkalla millainen on koiran toimintakyky. Nöpsykällä kesti jonkun aikaa, että se huomasi kelkan, jonka jälkeen se poistui mun taakse haukkumaan ja pitämään meteliä.. että josko se pahainen kelkka sillä poistuisi sinne mistä oli tullutkin. Kelkan tultua viereen tarvittiin vähän avittelua, että neiti uskaltautui sitä haistelmaan. Kelkalle vähän urahdettiin, kun suoritettiin vielä kelkan-ohikävely.
Tämän jälkeen testattiin puolustuhalua kävelemällä koiran kanssa tietä pitkin ja tuomarin yht'äkkiä hypätessä metsästä tielle ja alakaen uhkaavasti keppiä huitoen ja oudosti liikkuen ja puhuen lähestyä meitä uhkaavasti. Nöpsykkä taas aluksi katseli, että mikä tuo heppu on miehiään ja pysyi hiljaa vieressäni, kunnes oli taas aika poistua taka-alalle katsastamaan, että josko toi mamma hoitaisi tämän tilanteen paremmin. Palautui tästä kuitenkin tosi hyvin.. ja antoi tuomarin heti uhkauksen loputtua silittää ja jäi tuomarille hyvin seuraavana suoritettavaa luoksekutsua varten. Tuon luoksekutsun Nöpsykkä suoritti tietysti suoraviivaisesti ja nopeasti.. ei kait sitä kuitenkaan vieraan miehen hoiviin haluta pidemmäksi aikaa jäädä.
Seuraavaksi kierrettiin soikio rata, jossa testattiin kovuutta ylöspäinvedetyn haalarin ja tempperamenttiä liikkuvan ja kolisevan tynnyrin avulla. Haalarin noustessa Nöpsykkä hyppäsi sivuun ja kiersi paikan kaukaa.. samoin tynnyrin rämistessä alas puusillalta. Tämän jälkeen suorritettiin sama soikio uudestaan, mutta tällä kertaa haalarit makasivat vain maassa ja tynnyri siellä mihin se oli kierinyt eli nyt testattiin kuinka hyvin koira oli palautunut edellisistä ja muistaa huonot asiat. Nöpsykkä selvästi muisti ko. kohdat ja kiersi ne.. ei toki niin kaukaa kuin edellisen kierroksen loikkaisuiden jälkeen... mutta kuitenkin siis eteni koko ajan.
Tämän jälkeen mentiin pimeään huoneeseen, jossa testattiin toimintakykyä pimeässä vieraassa huoneessa, jossa ei ollut mitään varsinaista muuta uhkaa. Koira siis jätettiin toiselle tuomarille ja sille sai kertoa ja maanitella tulemaan huoneeseen.. jonka jälkeen itse mentiin huoneen nurkkaan istumaan ja ovi kiinni. Vähän ajan päästä ovi avattiin uudelleen ja Nöpsykkä päästettiin minua sieltä etsimään. Nöpsykkä liikkui koko ajan, mutta kesti kyllä aika pitkän tovin ennen kuin mut löysi.. kävi molemmat tuomarit haistamassa ja aivan vieressäkin, mutta eipä vaan nenä näyttänyt toimivan ja mua ei bongattu kovinkaan helpolla. Mutta kutsua sitä ei sielä kuitenkaan tarvinnut eli lopulta kuitenkin löytyi.
Tämän jälkeen Nöpö laitettiin seinään kiinni ja minä poistuin näköetäisyydeltä kulman taakse. Tällä testillä testattiin taas terävyyttä ja toimintakykyä yksin jäädessä. Minun hävittyä kulmantaakse alkoi toinen tuomari lähestyä uhkaavasti ja maata, puita, vieressä olevaa pressua hakaten. Nöpö ei aluksi ollut huomaavinaankaan tuomaria ja vasta tuomarin olleessa puolessa matkassa tuumasi, että ehkäpä tässä pitäisi jotakin tehdä ja alkoi haukkumaan ja puolustamaan itseään. Perääntyi välillä vähän, mutta jatkoi haukkua ja sitten taas eteni. Tuomarin lopettaessa uhkauksen ja heittäessä kepin pois ja hupun pois päästään palautui Nöpö silmänräpäyksessä ja meni heti häntäheiluen tuomarin luo rapsutettavaksi.
Testin lopuksi testattiin laukausvarmuus, josta Nöpö ei ollut millensikään.
Nöpön osa-aluepisteet:
Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu -1 Pieni
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus -2 Pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma
Pisteet yhteensä +88
(Tulos 129 ja vähennystulos 41)
Nöpö suoriutui testistä hienosti nuoresta iästään huolimatta, mutta kyllä näillä kääpiöillä tämä 2,5 v. on vielä aika nuorta ja tuomari sanoikin, että lapsenmieli ja nuoruus näkyi läpi testin. Kuitenkin esim. seinäkoe oli Nöpöltä päivän nappisuoritus, joka meni tuomareiden mukaan kuulemma kaikkien oppikirjasääntöjen mukaisesti ja monet palveluskoirat olisivat voineet ottaa siitä oppia. Nöpö tosiaan puolusti sielä seinässä itseään hienosti, mutta palautui ihan samantien. Samoin kyllä palautui kaikesta muustakin, mutta muissa testeissä näkyi se, että kyllä toi mun mamma hoitaa nää hommat.. eli Nöpsykkä on vielä liian nuori ja kokematon sekä samalla myös sen verta pieni, että on varmasti turvautunut hommissa Moonaan ja isomman/vahemman apuun.. yksin ei sitten toimintakyky vielä ihan riitä sille tasolle.
Sitten oli Moonan vuoro suorittaa sama testi:
Luoksepäästävyydessä Moona kävi haistelemassa tuomarin, mutta ei jäänyt mitenkään kummemmin siliteltäväksi, kun oli muuta mielenkiintoisempaa tekemistä.. vaikka haistella heinikon hajuja yms. Leikkimistilanteessa keppi kiinnosti kovasti ja sen kanssa taisteltiin vähän.. mutta oma lelu ei tällä kertaa kiinnostanut yhtään.. ei ottanut siihen kiinni ollenkaan.. vaikka yleisesti on ollut todella sen perään. Tämän saman olen kyllä viime aikoina huomannut ja agissakin ollaan taas siirrytty namipalkkaukseen, ainakin toistaiseksi.
Seuraavaksi testattiin kelkkakoe. Kun kelkka lähti liikkelle rupesi Moona samantien toimimaan j a haukkumaan. Seisoi puolustaessaan koko ajan joko mun edellä tai rinnalla.. välillä siis vähän peruutti ja kävi rinnalla, mutta heti kun kelkka taas eteni hyppäsi myös MOona eteenpäin haukkumaan. Kun kelkka pysähtyi ja itse kyyristyin kelkan viereen tuli MOona samantien kelkkaa ihmettelemään, eikä ollut moksiskaan tuommoisesta kapistuksesta.. vaikka äsken oli ollut kummallisesti liikkuva omituinen hökötys.
Tämän jälkeen 'oudon' tuomarin metsästä hyökkäämis-koe. Tässä samoin Moona rupesi heti puolustamaan ja haukkumaan. Palautui saman tien, kun tuomari heitti kepin pois ja lopetti hyökkääväntoiminnan. Jäi tuomarin luo, kun suoritettiin luoksekutsu, jonka suoritti tietysti myös ilman ongelmia.
Seuraavaksi kierrettiin soikio rata. Moona käveli aivan haalarin vierestä kun se bongahti ylös ja Moona hypähti sivuun. Tynnyrin rullatessa alas oli veto enempi eteenpäin kuin sivulle. Uusintakierroksella.. haalaria vähän väistettiin, mutta tynnyrin kohdalla ei kovin kauhjasti mitään tehty. Tynnyriä käytiin myös yhdessä katsomassa ja Moona lähestyi sitä samantien.. kävi jopa seisoassa sitä vasten. Joten se siitä uhasta tai muistamisesta.. kun kolina oli loppunut, niin eihän tuommoinen peltitynnyri voi enää olla mitenkään kamala.
Tämän jälkeen mentiin pimeään huoneeseen. Moona lähti mua hakemaan.. mutta palautui aina Sirkan jalkkojen lähelle, joten tarvitsi avustusta ja kutsuja. Tämä selkeästi huonoin osa-alue Moonan kokeessa.
Tämän jälkeen suoritettiin seinäkoe. Eli Moona seinään kiinni ja itse poistuin paikalta. Moonakaan ei aluksi ollut huomaavinaankaan tuomaria ja myös vasta tuomarin olleessa puolessa matkassa tuumasi, että nyt kyllä täytyy jo jotain tehdä ei se mamma sieltä tule ja rupesi puolustamaan itseään. Palautui myös samantien, kun tuomari lopetti uhkaavan toiminnan.
Testin lopuksi testattiin laukausvarmuus, josta Moona ihme ja kumma ei sanonut mitään. Ilotulitusrakettejahan se pelkää, mutta nuo laukaukset eivät sitten olleet sillä yhtään mitään.. vaikka pitivät todella kovan äänen.. oikein itse yllätyin kuinka kova tuommoinen laukauksen ääni on.. oikea kunnon pamaus, mutta koiria se ei näyttänyt hetkauttavan.
Moonan osa-aluepisteet:
Toimintakyky +1 Kohtuullinen
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma
Pisteet yhteensä +159
Moonan kohdalla yllätyin kyllä siitä, että täti toimi järkevästi!! Siitäkin kun välillä tuntuu, että se on semmoinen räksyttäjä. Mutta testissä mikään homma ei jäänyt päälle ja se palautui kaikesta saman tien. Puolusti mua aivan mahtavasti sekä samoin itseään. Kelkkakoe oli silel oikea bravuuri, jossa puolusti aivan mahtavasti ja toimintakyky(/liike säilyi sillä kokoajan). Samoin meni kaikkea katsomaan heti pelottavan asian 'hiljennyttyä' eli kelkan pysähdyttyä, tynnyrin liikkeen ja äänen pysähdyttyä ja eikä tehnyt mistään numeroa, vaan kaikki oli niin selvää ja luonnollista!
Yhteisesti voin sanoa, että yllätyin molempien laukaisuvarmuudesta. Nöpö ei tietty niin paljoa yllättänyt, kun ei ole raketeista yms. mitään sanonut, mutta Moonahan on esim. niitä pelännyt ja tänään ei kumpikaan saanut minkäännäköistä sätkyä yms., siinä vaan oltiin ja ihmeteltiin.. että mistä toi pamaus tuli? Toinen asia jonka huomaan muuttuneen on tuo luoksepäästävyys, tai kyllähän mä sen olen jo kauan tiennytkin, mutta nyt sen näki käytännössä. Molemmathan siis antaa ihmisten koskea, silittää yms. ilman ongelmia (paitsi Nöpöllä lapset on kauhistus, mutta onneksi tätä osa-aluetta ei testattu kokeessa). Mutta siis yllätys on enempi se, että Moonahan on matkanvarrella muuttunut.. sehän oli pentuna tosi avoin, voi sanoa ylenpalttisen ylitsepursuavan iloinen pusuttelija ja pomppija, että kaikki vaan huomaisi hänet ja silittäis. Nyt huomaa, että kyllä vieraat käydään haistamassa, mutta jos ihminen ei ole sen kummallisempi ja kiinnostavampi, niin turha siihen on jäädä kyttäämään että josko se silittäisi, kun onhan tädillä tietty aina jotain paljon mielenkiintoisempaakin tekemistä tiedossa, vaikka etsiskellä ruohikosta mielenkiintoisia hajuja
Eli siitähän tuo aavistuksen pidättyväinen tulee, että se ei ole niin
innoissaan ja onnessaan kun joku vierasihminen häntä tulee silittämään
ja ei siitä niin välitä, jos ei se ihminen sitten todella ole
kiinnostava ja myös samalla innosta Moonaa. Tutut ihmiset onkin tietty
aivan eri asia.. ne Moona ottaa vastaan 99% suuremmalla innolla kuin
Nöpö. Nöpö sitä vastoin jää ihmisten silitettäväksikin, jos vain
rapsutuksia satelee. Moonalla siis on aina vaan niin kova kiire
tekemään jotain muuta, ettei se kerkeä mihinkään jäädä 'kyttäämään',
että josko niitä rapsutuksia sais ja jos se ihminen edes osaa häntä
rapsuttaa. Tämä taitaa olla sitä iän tuomaa kokemusta, kun useimmat
tuntemattomat ihmiset silittävät kääpiötä kuin jotain hiiriä eli ei
niitä uskalleta silittää niin kuin silitetään.. ei ne rikki mene ja
nauttivat todellakin, kun kunnolla rahnutetaan ja silitetään.. ei se
sively mitään nautintoa ole 
Muuten testi menikin aika odotetusti. Tietysti tuossa sitten näki sen, että Nöpsykkä turvautuu Moonan aika paljon ja ei tee niitä ratkaisuja kovassa paikassa itse. MOona myös on siis selkeästi Nöpön pomo.. mutta jatkossa tämä täytyy aina muistaa ja ei saa antaa Nöpölle missään tilanteessa yliotetta, sitä kun se tulee testintuomareiden mukaan vanhetessaan yrittämään.
Nöpön nuoruuden ja kokemattomuuden ja tuon riippuvaisuuden merkitystä en ennen testiä osannutkaan ihan noin aavistaa, joten testistä sai paljon uutta tietoa ja näkemystä meidän lauman elämään. Moonan kalliomainen tyyneys ja kuitenkin halu toimia tarvittaessa ja siitä palautuminen silmänräpäyksessä oli myös mahtava yllätys. Toisaalta tässä näkee, että nämä tilanteet on semmoisia, joita ei kyllä vastaan kovin usein tosi elämässä tule. Eihän meidän kimppuun ole koskaan kukaan yrittänyt hyökätä, eikä paha kelkka/haalari/tynnyri ole säikyttänyt tyttöjä, ampumista ei ole koskaan kuultu, pimeässä vieraassa huoneessa oltu, vieras ei ole yrittänyt leikkiä tyttöjen kanssa, joten testistä sai paljon uutta tietoa tuommoisiin erikoisempiin tilanteisiin.. joita tietysti aina jossain muodossa tulee vastaan normaalielämässä silloin tällöin.
Molemmat koirat ovat kuulemma tuomarien mielestä hyviä harrastuskoiria sekä sopiva parivaljakko samaan talouteen.
Kommentit