Tää päivä on ollut yhtä haipakkaa. Mamman loma loppui ja menin tänään ekaa päivää töihin. Sitten puolen päivän jälkeen Moona-tädin kanssa lääkärille.

Ultrattiin sitten virtsarakko. Jossa lähellä virtsaputken alkua limakalvossa n. 1 cm tiivistymä sekä rakon kärjessä kaksi suurempaa limakalvopoimua. Joten tähän Moona sitten sai antibioottikuurin.

Otettiin myös verikoe, jonka tulokset kuulemme huomenna.

Myös virtsanäyte käytiin ottamassa ja katsottiin että verta siinä edelleen on, vaikkei sitä nyt silmin ole ollut muutamaan päivään taas havaittavissa.

Moona oli lääkärillä aivan MAHTAVA! Lääkärikin kehui sen upeaa luonnetta. Vähän täytyi välillä ultrassa sätkiä ja yrittää ylös.. mutta mitäpä tuommoinen kääpiöpinseri ei yrittäisi, eihän sitä paikallaan voida vaan seljällään maatta.. kun kaiken maailman uusia hajuja ja juttuja tapahtuu.. eihän?!?! Mutta se makasi siinä kyllä tosi kivasti ja seistessä ja mun olkaanivasten noustessa.. kun ultrattiin niin sehän oli kuin tatti ;)  Samoin verikoe olikin ihan peace of cake.. vaikka sitä etukäteen itse jännitin. Moona luotti että mamma pitää tiukasti kiinni ja lääkäritäti piti tassusta sen verta sitten vielä kiinni, että neula saatiin heti suoneen ja näytteet kertalaakista otettua.

Mutta upea tuo täti tosiaan on.. ultrassakin se yritti vaan nuolla mun naamaa :D Lääkärikin tosiaan totesi, että usein kääpiöille saa laittaa jo kuonokoppaa jos tehdään vähänkin erilaisempaa toimenpidettä.. mutta tämä täti onkin tämmöinen speciaali tapaus ja kaikki näytti käyvän. Kyllä mä välilä sanon, että itsekkin todella yllätyn ja tänään täti yllätti mut kyllä myös niin positiivisesti :)

Illalla käytiin sitten ekaa kertaa Moonan kanssa ATT:n treeneissä, jonne Moonan kanssa näin maanantain ryhmään siirryttiin treenaamaan.

Ajattelin että meidän on aika kokeilla vähän muutakin ja saada erilaisia kommentteja ja VARSINKIN keinua varten tarttetaan paikka jossa voidaan kokeilla vähän erilaisella keinulla ja ATT:llä on vielä omiakin keinuja erilaisia, kun on vanhemmat puu-hiekkarouhepintaiset ja sitten uusi mattopintainen. Tämän lisäksi vielä sitten JOhannan hallin keinu, joka on näihin verratuna erilainen.. joten kait sitten kolmella keinulla vuorotellen voitais pikku hiljaa päästä vähän keinun kanssa eteenpäin. Ainakin toivossa on hyvä elää! ;) Tietty eihän sitä itsestään eteenpäin mennä eli treeniä se vaatii. Mutta ehkä nyt olisi siis aika tehdä jotain ja hoitaa tuota ongelmaa paremmin kuntoon ja nyt todellakin on aikaa siihen satsata, kun Moonakin on saikulla muuten. Keinu treeniähän nyt voi hyvin tässäkin tilanteessa ottaa.

Mutta asiaan eli käytiin tosiaan näin ennen lääkekuurin aloittamassa yksissä kunnon treeneissäkin. Treenit olivatkin tosi hyvät. Radat olivat sekoitusta helposta ja vaikeasta eli oli helpompia pätkiä ja sitten niitä vaikeampia kohtia. Kepit oli molemmilla radoilla aika hankalassa kulmassa ja toisella radalla Moona lopettikin ekana kepit kesken ja toisella radalla juosi suoraan ekasta välistä läpi. MOlemmat meni sitten tokalla kerralla oikein, kun hoidin homman niin kuin kuuluu.

Muuten saatiin ohjeita paljon esim. juuri käännöksistä ja liikkumisesta. Toisen radan alku oli todella mielenkiintoinen ja siihen saatiin lopulta todella hyvä neuvo, jota koitettiinkin sen kymmenen kertaa toteuttaa ja saatiin se johonkin kuosiin lopulta, mutta tuota täytyy kyllä ittekseen treenata. Muutenkin sen huomaa, että mä kyllä vien Moonaa vähän liikaa.. tai no sehän on meidän ohjaamisen idea ja ohjenuora, koska MOona liikkuu parhaiten kun mäkin liikun. Ja tänään esim. takaaleikkaus/poispäinkäännöskohdassa sen huomas tosi selkeästi, ettei se meinaa irrota riittävän ajoissa, jolloin mä hätäisenä meinaan tai jo ajankin koiran päälle ja työnnän koiran pois esteeltä... paremminhan mun pitäis antaa sille tietä, että se  voi säilyttää vauhdin ja suorittaa sen edessä olevan esteen ja itse edetä vasta, kun homma on todella jo paketissa.

Tuo tokan radan alkukin toimi parhaiten kun liikuin ekan kolmen esteen aikana semmoiset muutaman askelta.. tai siihen pyrittiin.. taisi niitä vielä tulla muutama siihen liikaa, mutta paljon saatiin pois. Samalla näki, että Moona kyllä hakee jo niitä esteitä ja pitäis vaan luottaa.. tietty tää vaatii myös sitä harjoitusta vielä, koska me ollaan niin kiinni ohjaten aina menty, että kyllä Moonakin välillä jää ihmettelemään ja esim. kerran selkeästi jäi mulle haukkumaan, kun ohjaus oli jostain kuusesta ja eihän se tiennyt mitä mä edes tarkoitin, joten millä se mitään suorittaa.. kun mä näytän jotain muuta mitä tarkoitan. No, se kohta saatiin sitten kuntoon.. kun käytettiin vastakkaista kättä ja vähän käänneltiin rintamasuuntaa. Vastakkainen käsi tuossa tilanteessa ei vaan tullut itselle ihan ekana mieleen.. sehän on meille oikeastaan käännöskäsky ja en kyllä kauhjasti sitä muuussa käytä.. esim. tuommoisessa sivuttaisvastaanotto homaassa en varmaan koskaan... mutta sehän näyttää tosiaan toimivan ja paremmin kuin hyvin vrt. koiranpuoleinen käsi.

Paljon asiaa tuli tänään ja toivottavasti edes osa niistä jäi päähän tai muistiin, että niitä vois sitten työstää kun itsekseen mennään treenaamaan ;)

Moonaan olin tosi tyytyväinen.. sillä oli vauhtia ihan sikana.. se yllätti mut monta kertaa ja se hakee välillä esteitä ihan sikana. Käytiin myös ottamassa toisella kentällä keinua, kun meidän radoilla ei tänään sitä ollut ja se suoritti sen keinun ihan sika-hienosti, joka kerta!!! Siis Moonaksi. Parannettavaa tietty on, mutta taas kerran sanon, että jos se tekis sen noin kisoissa niin mä olin todella tyytyväinen. Jotenka nyt kyllä taas herää epäilys, että mun käskytys tai joku ohjaus eroaa kisoissa normaalista ja aika paljon, koska miksi se muuten aiheuttaa siellä harmaita hiuksia, mutta treeneissä on mennyt ihan ok. Tätä täytyy nyt todellakin seurata.