Eilen oltiin Moonan kanssa viettämässä helatorstaita Hakunilan agilitykisoissa. Matkaan lähdettiin riittävällä vaatekertoimella, koska päiväksi oli luvattu vesisadekuuroja. Vaatekertoimelle ei kuitenkaan onneksi ollut käyttöä, koska ilma oli koko päivän mukava.. ei ollut liian kylmä, muttei liian kuumakaan eli pilvistä ja lämpöä n. 15 astetta. Ihan lopuksi vimpan startin jälkeen aurinko rupesi paistamaan ja loppulenkillä oli todella hieno, voisi jopa sanoa, kesäinen ilma :)

No, sitten itse kisoihin..

Aluksi oli vuorossa Marjo Heinon tuomaroima hypärirata. Rata näytti todella söheröiseltä ja kinkkiseltä, mulle tuli jo rataantustuessa pieni paniikki, että unohdan varmasti jonkun kohdan.. varsinkin kun yhteen putkeen mentiin kolme kertaa ja joka kerta siitä lähdettiin eri suuntaan.. että muistanko sitten mihin minäkin kertana piti lähteä. Tutustumassa oli porukkaa riittävästi ja tuossa kohdassa varsinkin parveili väkeä, joten mitään kunnon linjoja en oikein saanut siinä tehtyä tai testattua kohtaa vauhdissa. Tämän lisäksi mietitytti alun kolme ensimmäistä estettä, joihin löytyi jos jonkinlaista vaihtoehtoa miten ne voisin suorittaa, mutta mutta mikä olisi paras vaihtoehto ja mikä toimisi.. jokaisessa kun tutui olevan omat etunsa, mutta myös sitten huonot puolensa.. joko radan jatkoa ajatellen tai sitten yleensä ko. kohtaa ja mun sijoittautumsita siihen. No, lopulta päädyin ottamaan alun hypyn ja renkaan takaa, joka sujuikin ihan ok.. mutta sitten se kolmas ja vaikein kohta ko. hommassa eli kepit 90 asteen avokulmassa meni mönkään. Moona meni sisään kyllä ihan oikeasta välistä, mutta kaarsi siitä sitten väliin nro 3 :/ Dääm.. eli ei ihan taipunut siihen kakkosväliin, joten se vaihtoehto että olisin ottanut kädellä sen siitä 1-2 välistä ois voinut tilanteen pelastaa, mutta sitä en lopulta ottanut koska emme ole sitä kuin kerran harjoitelleet ja Moona ois voinut häiriintyä mun käsistä keppien välissä. No, uudelleen lähetettynä kepit menivät ja samoin koko loppurata eli kaikki takaakierrot, välistävedot, kierrätykset ja muut systeemit kyllä toimivat ok. Putken takana oleva yksinäinen hyppy ei ollut suoritukseltaan mikään loistava, mamma kävin vähän putkestakin tukea ottamassa, mutta päästiimpähän siitä läpi ;) Ja muutama turhan pitkä kaarre tuli. Tulos oli siis 5vp ja yli aikaa tuli 10,75. Radan ihanneaika oli tosi tiukka, siihen pääsi vain 3 koiraa, jotka kaikki todella kokeneita agilitaajia, niin koirat kuin ohjaajat.

Toisana ratana oli Anne Huittisen tuomaroima agilityrata. Tämäkin rata oli aikast mielenkiintoinen, joten totesin että nyt mennään riskillä, koska tuon radan suorittaminen varmistellen ois kestänyt ikuisuuden ja toisaalta meillä ei ois mitään menettettävää.. radalla kun oli myös keinu. Joten tein radan ulkoa ratasuunnitelman, joka myös piti tutustumisessakin. Tein valintoja joita normaalisti radalla en ole käyttänyt kisatilanteessa, joten suurimpana tarkoituksena oli katsoa toimiiko ne ko. kohdassa eli joko voidaan tehdä kiva rata tai sitten vedetään täys fiasko. Kepeille vienti oli tällä radalla vielä haastavampi kuin edellisellä eli taas oli avokulma, mutta tällä kertaa kepit vielä lähtivät vähän niin kuin takaisinpäin eli kulma oli alle 90 astetta. Tämä kohta oli eniten pohdintaa aiheuttava ja vielä ennen radalle menoa kun olin nähnyt muiden suorituksia, en ollut ollenkaan varma kummalla vaihtoehdolla sen teen. Viime tingassa radalle mennessä päätin, että nyt en varmistele ja valitsin riskialttiimman vaihtoehdon.. periaatteella, nyt vedetään tää rata näin kuin olin sen ihan ensisilmäyksellä järkevimmäksi katsonut suorittaa.. vaikkei ohjausvalinnat ois meitä ajatellen kovinkaan varmoja. No, mites tässä sitten kävi... kepit meni mönkään myös tässä. Eli mun kääntö oli mun mielestä hitusen liian myöhässä ja Moona pääsi etenemään väärälle puolelle. Toisella lähetyksellä päästiin taas matkaan. Rataantutustuessa olin myös kerrankin paneutunut keinuun ja muistuttanut itseäni, että älä juokse ohi ja koita tehdä niin kuin treeneissä ja nyt mä sen sitten muistin radallakin. Keinu oli hidas, mutta musta se oli kuitenkin nopeampi kuin mitä ne on kisoissa ollut eli semmoinen himpun normi Moonan keinua hitaampi, mtuta ei mitään hivuttautumisia yms. Oltiin tällä kertaa myös otettu verkassa olevaa keinua, joten en tiedä oliko sillä nyt myös sitten myönteistä vaikutusta. Kaikista tyytyväisin olin keinun jälkeiseen kohtaan, jossa oli rengas, jonka jälkeen mun oli tarkoitus tehdä takaaleikkaus seuraavalla hypyllä, josta piti kaartaa vastakkaiseensuuntaan ja hypätä kulmantakna ollut hyppy takaakiertona ja siitä sylkkärin kautta putkeen. Huh huh, mutta me selvitettiin se.. eikä miten, vaan se meni just niin kuin mä olin ajatellutkin. Tuossa kohtaa oli niin monta irtonaista palaa jossa homma ois voinut kosahtaa.. se on hyvä kun jo valmiiksi ehtii rataantutustumisessa huomioida seikat joihin homma voi kaatua eli kannattaako mun tehdä tähän kohtaan tätä, koska a) mä voin takaaleikkauksessa mun tyypilliseen tapaan ajaa Moonan päälle, jolloin se ei pääse hypylle, vaan työnnän sen pois, b) en lähde liikkeelle liian aikaisin, mutta liikun liian aikaisin sivuun jolloin Moona lukee mun liikkeen ja ei hyppääkkään ko. hyppyä, vaan vieressä olleen toisen hypyn joka piti kiertää takaa tuon ekan hypyn jälkeen, c) Moona hyppää ko. hypyn mutta kääntyykin väärään suuntaan, d) hypyn jälkeen tulee kahden kumahypyn välistä ja täten kierrätys ei toimisisi, e) liikun liian lähelle kierrätettävää kakkoshyppyä jolloin Moona tulee syliin ja putkelle vienti ei onnistu yms. eli kyllä näitä kohtia löytyy, joihin ongelman saa tehtyä jos homma ei toimi. Toisaalta en tiedä auttaako tuo mua jotenkin, että mietin ongelmat valmiiksi, koska tällöin ne jotenkin sitten tulee tuolta jostain.. esim. takaaleikkauksessa 'Älä liiku vielä, vaan nyt'. Vauhtia tuossa sai itse pitää ja oikea-aikaisuus oli plussaa, mutta se toimi eli kokeilu kannatti.. tämä kohta taisi olla koko illan parasta antia, josta olin suunnattoman iloinen kun kotiin lähdettiin :)  Radan loppu puolella oli vielä toinen kohta, jossa olisi voinut mennä ulkokurvia, jonka olisin varmaan yleisimmin valinnut, koska silloin sitten viimeiselle suoralle käännyttäessä olisi ollut jo valmiina sisällä, mutta nytpä valitsinkin sisäkurvin ja vedin kaarteen viimeiselle suoralle takaaleikkauksella ja sekin toimi.. Moona jopa kääntyi poispäinkäännöksen käsimerkillä sairaan hyvin seuraavana olevaa putkea kohden. Joten summa summarum.. meijän takaaleikkaukset jostain syystä tänään pelitti.. kun yleensä ne ei toimi kunnolla, kun itse hätäilen. Sen tiedän, että nytkin olin liian lähellä hyppyjä kun leikkaukset tein, mutta kun Moona vaatii tukea niin sen on pakko mennä näin.. se ei vaan irtoa niin paljon niille. Loppu suoralla kyllä sitten irtosi ja mä olin jossain toiseksi viimesellä esteellä kun se oli maalissa ;) Tältä radalta 5vp ja +5,83 yliaikaa. Koko radala tuli mini3:ssa 12 tulosta 36:sta, joten se taisi kertoa jotain tämän radan söheröistä.. Moona oli tuloksissa 10:s.

Tulipa tämäkin reissu tehtyä.. oli eka agilityreissu, jossa olin yksikseen Monskulan kanssa.. eli matkaseuranakaan ei ollut ketään. Mutta kyllä se sujui näinkin ihan kivasti ja kisapaikalla aina kuitenin on tuttuja, joten ei siellä ihan yksin ratoja tarvitse pähkäillä ja ihmetellä ;) Taisi kyllä tämän päivän radat olla yksiä vaikeimpia mitä olen suorittanut.. joten tulokseen sinänsä olen ihan tyytyväinen. Keppivirheet menivät suurimmalta osalta mun piikkiin.. kun mamma söheltää, niin se sitten söheltää ;) Moona sai palkaksi naudankeuhkoa ja vetäisi vimpan radan jälkeen koko palasen kerralla suuhun, kun yritin pitää kiinni että se sais siitä revittyä.. "Hän haluaa palkan, nyt ja heti".. ei hänellä ole aikaa odottaa! :)