Sunnuntaina alkoi uusi treenikausi Koirakoulun hallissa. Maksoin tytöille vain yhden maksun ja käydään vuorotelleen treeneissä ja toinen sitten viikolla vapaavuorolla vahvistamassa kullekkin tarpeellisia asioita.

Sunnuntaina oli Nöpön treenivuoro, joten Moona oli ihan onnessaan kun pääsi su-päivällä mummolaan ja Nöpö jäi kotiin. Vastaavasti Nöpö oli onnessaan kun pääsi agilityyn ja sai mamman kokoajaksi itselleen. Siellä se tapitti mua peiton päällä treeneissä koko ajan, että mitä mamma tekee ja koska se huomaa mut.. ja heti rupes häntä viuhuumaan kun vaan katseen käänsin sinne päin. Tää on kyllä hyvä järjestely.. noi koirat saa yksittäin aikaa, joka viikko ja pääsevät erikseen välillä lenkille ja treenaamaan ja saavat koko mun huomion siksi aikaa. Todella hyvä välillä keskittyä itsekin vain yhteen koiraan.

Moonalla oli hymy korvissa kun otin hänen lauantaisen palkintopallon mukaan vanhemmille ja siellä se jaksoi painella sen perässä ja hymyillä pepsodent-hymyä melkein koko ajan.. lopulta väsähti ja  nukkui sohvalla kylki kiinni mussa. Kotona Nöpö vie aina kaikki lelut ja yhdessä kaikkien kanssa leikkiminen on sitten sitä, että Moona saa lelun ja Nöpö ottaa sen heti siltä pois ja sitten taas odottaa että hän saa sen kun Nöpö laskee sen johonkin jne. Ja sohvalla Nöpö makaa mun vieressä kotona ja Moona on tällöin useimmiten sängyssä yksin. Joten molemmat koirat olivat varmasti tyytyväisiä erikoishuomiosta

Illan treeneissä vedettiin Nöpön kanssa varmasti parhaimmat treenit ikuna. Eka rata meni vähän ufoksi.. kun mamma unohti radan parissakin kohtaa, mutta kerrankin tein niin että kun koira toimi hyvin, niin vaan jatkoin rataa kuin mitään ei ois tapahtunut.. virhehän oli täysin mun ja vedettiin sika-vauhtia ihan omaa rataa.. alku ja loppu oli oikein, mutta keskellä sooloiltiin jotain omia. Mutta varmasti ei Nöpö huomannut, että mentiin mamman mielestä väärää rataa, sen verta hurmoksessa mamma silti rataa paineli ja oli todella tyytyväinen Nöpön työskentelyyn.

No, radan jälkeen jouduttiin tietty jäähylle ja mielikuvaharjoittelulla kertaamaan rataa muutaman muun koiran suoritusvuoron ajaksi. Sitten otettiin revanssi ja toisella kerralla saatiin rata sitten ihan oikeassa järjestyksessäkin suoritettua ;)

Toisena ratana oli agirata.. eka rata oli siis hypäri. Toinen rata oli selkeästi vaikeampaa laatua kuin ensimmäinen eli radalla oli useita takaakiertoja, edestäleikkausta yms. ja rengas mentiin kolmeen kertaan.. edelleen löytyi kuitenkin myös vauhtisuoria. Rata oli mielestäni pitkälti kakkosluokantasoa, vrt. edellisen päivän kisaradat. Rata sujui samalla hurmoksella kuin ensimmäinenkin.. paitsi että nyt mammakin jo muisti radan ekalla kertaa. Yhdelle hypylle vein vähän huonosti ja siitä mentiin väärään suuntaan.. muuten rata meni kerrasta puhtaasti. Johannalta saatiin palautetta, että mamma on oppinut juoksemaan!!! :) Taisi jäädä edellispäiväinen vauhti päälle! Mutta olipa kyllä niin siistit treenit.. että mamma oli kyllä kerrassaan todella tyytyväinen. Tämmöisten ratojen ja suoritusten takia tätä lajia harrastaa.. se on hienoa, kun saa koiran toimimaan just eikä melkein ja saa vielä itsestäkin irti kaiken + että löytää sen oikean mielentilan ja osaa ottaa treenit riittävällä huumorilla ja rennosti. Lisää tämmmöisiä, kiitos! :)