Saavuttuamme Huittisiin pääsivät tyttelit heti tekemään tuttavuutta ulkona ja olivatkin heti kaikkien kavereita. Eli Monskula ja Pinjuskala heti muistivat selkeästi toisensa ja Moona kävi sisällä kääntymässä ja tarkistamassa että huusholli oli samassa järjestyksessä kuin ennenkin ;) Myöskään Nöpsykän juoksu ei näyttävät neitejä haittaavaan, vaan koko poppoo tuli paremmin kuin hyvin toimeen keskenään.
Tutustumisten jälkeen lähdettiin pitkälle lenkille katsastamaan Huittisten maalaismaisemaa. Ilma oli tänään puolellamme ja arska pasiteli koko päivän lämpimästi.. pakkasta oli kuitenkin -3 astetta.. joten oli todella mukava ulkoiluilma. Tyttelit nauttivat vapaana kirmailemisesta pitkin Huittisten hiekkateitä ja peltoja. Energiaa näytti kaikilla olevan, mutta pysyttelivät hyvin lähellä ja haistelivat maalaiselämän tuoksuja sekä nauttivat jäniksenpapana-lounaita. Ah, eikös semmoinen elämä ole ihanaa! Lenkkeiltiin n. tunnin lenkki, joka tuntuikin just sopivan pituiselta.
Tässä muutama otos tuolta Huittisten raitilta. Kuvissa vasemmalta Pinja, Nöpö ja Moona:
Ennen sisälle suuntaamista kävimme vielä joen rannassa ottamassa muutama maisema-valokuva porukasta.. valitettavasti mun kamerani tyssäsi siihen.. just mä sen kyllä eilen illalla latasin, joten taidan epäillä että se akku on entinen :( Joen rannalla tyttelit myös intoutuivat vielä spurttailemaan ja Pinja ja Nöpösykkä saivat muutamia ilohepuleita. Monskulaa kiinnosti enempi naapurikoirien tuoksut ja joen vesi.. jonne se olisi kovin halunnut juomaan.. joten piti estellä, joessa kun on kunnon virtaus.
Sitten suuntasimme sisälle, jossa tyttelit saivat purkaa viimeiset energiansa toisia jahdaten, juosten edestakaisin, painien, hypellen sinne tänne jne. Moona intoutui kaivamaan Pinjan lelukorista muutamia leluja ja jaksoi vähän väliä koko loppuajan itsekseen leikiskellä niillä!
Jossain vaiheessa tytöt aina pyytelivät aidatulle takapihalle, jossa pääsivät pisulle.. sitä vettä kun tuli lenkin jälkeen juotua aika paljon. Myös kun me ihmiset kaffettelimme.. saivat koirat myös alkuun Piialta vähän purtavaa ja pääsivät sen jälkeen takapihalle jaloittelemaan, kun ne taas kerran sinne pyysivät. Vähän ajan päästä kun koirat pyydettiin sisään oli Monskula hävinnyt.. siis hävinnyt! Ajateltiin, että tulikos se sitten jo sisään, kun ei näkynyt.. no, ei se sitten kyllä tullut kun mä sitä kutsuinkaan eli ei näkynyt takapihalla.. eikä sisällä. Takapihalla on kuitenkin 1,2 m korkea aita, joten siitä yli ei kyllä Moona pääse ja sen reiät niin pieniä, ettei se siitäkään läpi pääse. No, jotenkin se siitä oli päässyt.. mutta ei muuta voinut kuin lähteä metsästämään kaveria, kun ei sitä kuulunut vaikka kuinka huutelin. Itsellä jo kävi mielessä, että kaveri on mennyt jokeen.. kun se sinne kovin alkuun jo halaji.. mutta nyt oli vedet juotu, joten mikä ihme sitä sinne olisi enää vetänyt. Huutelin ja kävelin pihamaalla ja kyllä siinä jo rupesi itsekkin hermostumaan.. no, eikös tämä karkulainen sitten n. 10 huudon jälkeen juossut viereisen talon takaa iloisesti paikalle. No, eipäs sitä voinut karkumatkasta sättiä ja ai, että olinko iloinen kun täti oli kunnossa :) .. kaikkea sitä ehti jo siinä lyhyessä ajasssa mielessä käydä. Aitaa tarkemmin tarkasteltuamme.. totesin, että portin pielessä oli n. 10x10 cm rako, josta Monskula oli varmasti karkumatkalle lähtenyt. Piia ei tuota oikein uskonut, joten lupauduin näyttämään asian.. kotonahan se oppis vanhasta aidasta tulemaan läpi, kun Nöpö pentuna siitä mahtui ihan hyvin.. aita sen jälkeen uusittiin 1x1 cm versioon ;D Moona myös tulee esim. saunan oven ali saunaan ja sieltä pois, joten se ei noita ahtaita paikkoja pelkää. Jäin Moonan kanssa siis takapihalle ja todistin aukon oikeaksi pakotieksi.. Moona meinaan salamannopeasti lähti taas valloittavaan ulkomaailmaan samaa kautta. Taisi naapuritalon mäyräkoiran hajut kiinnostaa. No, tulipa selväksi ettei tuo aitaus ole Moonan kestävä ja Piiakin tietää, ettei kaikki kääpiöpinserit siellä pysy vaikka PInja, Milo, Frodo ja Nöpö siellä pysyvätkin.. Moona kun sattuu olemaan tuommoinen haudini :D No, tämän karkaamisepisodin jälkeen ei Moonalla ollut enää mitään asiaa takapihalle.
Tytttelit aika pian tuon jälkeen vässähtivät ja kaikki vetelivät sikeitä sohvalla, kun me Piian kanssa turisimme sekä katselimme ihania valokuvia Pinjasta ja taisi siellä muitakin koirakavereita ja sukulaisia kuvissa vilahdella ;)
Ennen kotiinlähtöä kävimme vielä n. puolen tunnin lenkillä kolmikon kanssa. Ainakin tyttelit saivat tänään kunnon lenkit ja pääsivät nauttimaan ihanasta maalaismaisemasta ja maaseudun rauhasta.. yhtään koiraa tai ihmistä ei kummallakaan lenkillä vastaan tullut. Lenkin jälkeen suuntasimmemkin auton nokan kohti kotia.. tyttelit taisivat nukahtaa boxiinsa heti.. niin hiljaista takapenkillä oli koko matkan.
Kiitoksia Piialle ja Pinjalle kutsusta Huittisiin ja mukavasta päivästä!
Tuli myös tämän päivän aikana selvitettyä mihin nuo kaverukset voi joskus viedä hoitoon, jos vaikka tulee tarvetta pidemmälle hoitojaksolle (loma yms.) ja luottohoitopaikka eli vanhemmatkin ovat jossain muualla, sen verran hyvin tuo kolmikko tuli toimeen keskenään ja varmasti nauttisivat hyvästä hoidosta Piialla! :D
Kommentit